Haamuostajia on käytetty jo pitkään arvioimaan ja valvomaan yritysten asiakaspalvelua. Valeostaja voi esimerkiksi tunnustella kivijalkakaupan asiakaskokemusta tai pirauttaa asiakaspalveluun. Alaikäiset aaveet saattavat kokeilla, myykö ravintola alkoholia alaikäiselle.
En ole kuitenkaan kuullut, että menetelmä olisi B2B-puolella yleisesti käytössä. Olen itse hyödyntänyt haamuostajia erityisesti yritysten myyntiprosessin kehittämiseen.
Mysteerishoppaaja lähettää yritykselle jonkun kanavan kautta tarjouspyynnön, ja alkaa sen jälkeen tarkkailla, mitä tapahtuu. Kuinka nopeasti asiakkaaseen ollaan yhteydessä? Millainen on viestinnän sävy? Mitä tapahtuu, jos asiakas ei vastaakaan johonkin viestiin? Miten kauan aikaa kuluu ensimmäisestä yhteydenotosta siihen, että tarjouspyyntö on saatu toimitettua?
Jotta haamuostelu onnistuu, pitää kyselyn tulla uskottavasta lähteestä. Kannattaa etsiä omasta verkostosta sopiva henkilö, joka voi operaatiossa auttaa. Suosittelen kuitenkin välttämään suuryritysten työntekijöiden houkuttelua. Eräs kokeilu torppasi jo alkuvaiheessa, kun shoppailun kohteena ollut yritys halusi tehdä asiakkaan kanssa vaitiolosopimuksen. Haamuasiakkaan työnantajan lakiosasto kieltäytyi yllättäen yhteistyöstä tällaista tarvetta varten.
Jos haamushoppailua päätetään hyödyntää, kannattaa käynnistää useita koeostoja. Muuten shoppailun kohteeksi joutunut myyjä saattaa kokea joutuneensa tikun nokkaan ja pahoittaa mielensä.
Tarjouspyyntöjen lähettämisen lisäksi haamut voivat hakea yrityksestä pestiä. Näin saadaan arvokasta tietoa myös työnhakijakokemuksesta.