Kan­si­ku­va: Veik­ko Hahmo

“Sen sijaan, että palai­sim­me kes­tä­mät­tö­miin tapoi­him­me, mei­dän on todel­la jäl­leen­ra­ken­net­ta­va parem­paa ja vih­reäm­pää.” — Pre­si­dent­ti Sau­li Nii­nis­tö syys­kuus­sa 2020

Lähel­lä ole­va luon­to oli tär­kein veto­voi­ma­te­ki­jä kun muu­tin kym­me­ni­sen vuot­ta sit­ten Tam­pe­reel­ta Pirk­ka­laan. Met­sään on mat­kaa kotio­vel­ta sata­kun­ta met­riä, ja lumi­si­na tal­vi­na vie­res­sä on kym­me­nien kilo­met­rien upea latuverkosto.

Keväi­sin seu­raan luon­non herää­mis­tä ja uuden sam­mak­ko­su­ku­pol­ven kehit­ty­mis­tä Peh­kusuon pit­kos­puil­ta. Kesäi­sin pyö­räi­len maas­tos­sa ja käyn las­ten kans­sa onki­mas­sa hie­nois­sa erä­maa­jär­vis­sä, joi­den ahve­nil­la on vai­kut­ta­vat, tum­mat kyl­jet. Syk­syi­sin sau­va­kä­ve­len met­sis­sä, poi­min sie­niä ja tut­kin loput­to­mia pol­ku­ja ja upei­ta kal­lioi­ta. Ympä­ri vuo­den hyö­dyn­nän laa­vu­ja ja etsin geo­kät­kö­jä. Vii­me vuon­na pää­sin jopa kat­so­maan vii­ru­pöl­löä sil­mäs­tä silmään.

Olen teh­nyt alu­eel­la par­tio­lais­ten kans­sa ret­kiä ja aut­ta­nut hei­tä näke­mään luon­non pie­niä ihmei­tä. Koro­na-aika­na olen soit­ta­nut sato­ja puhe­lui­ta kävel­len samal­la ympä­ri tutuk­si tul­lei­ta met­siä, kos­kaan nii­hin kyl­läs­ty­mät­tä, aina uusia asioi­ta huomaten.

Kuva: Tee­mu Hiltunen

Puo­li­tois­ta vuot­ta sit­ten kiin­ni­tin hiih­to­len­kil­lä huo­mio­ta ladun vie­res­sä ole­viin pui­hin kiin­ni­tet­tyyn suu­reen val­koi­seen laka­naan, jos­sa luki suu­rel­la “TÄHÄNKÖ PUSKIAISTEN MOOTTORITIE?” Pai­kas­ta on sam­mak­ko­suol­le mat­kaa kiven­heit­to ja upea Iso-Nais­ten­jär­vi laa­vui­neen löy­tyy heti suon jäl­keen. (Kuvas­sa on toi­nen alu­eel­la ollut lakana.)

Pysäh­dyin laka­nan vie­reen poh­ti­maan asi­aa. Olin toki kuul­lut moot­to­ri­tien oikai­susuun­ni­tel­mis­ta, mut­ta en ollut aihee­seen yhtään syväl­li­sem­min pereh­ty­nyt. Laka­nan kysy­mys oli todel­la järi­syt­tä­vä: miten tähän, kes­kel­le koti­met­sää­ni, voi­si tul­la moot­to­ri­tie? Aja­tus jäi kyte­mään ja aloin pereh­tyä asi­aan tarkemmin.

Ilmas­ton­muu­tok­sen hil­lit­se­mi­nen ja luon­non moni­muo­toi­suu­den tur­vaa­mi­nen on mah­dol­lis­ta. Ihmis­ten huo­li ympä­ris­tön tilas­ta vaa­tii mei­tä toi­mi­maan nopeas­ti. — Hal­li­tus­oh­jel­ma

TAUSTAA

Vuon­na 2017 Pir­kan­maan maa­kun­ta­val­tuus­to hyväk­syi Pir­kan­maan maa­kun­ta­kaa­va 2040:n. Maa­kun­ta­kaa­va on “maa­kun­nan yhtei­nen, yleis­piir­tei­nen maan­käy­tön suun­ni­tel­ma”, ja kaa­va­ku­van sisäis­tä­mi­nen vaa­tii maal­li­kol­ta mel­kois­ta ponnistelua.

Kaa­vaa ei toki Pena yhtäk­kiä kek­si­nyt sau­nail­las­sa, vaan esi­mer­kik­si van­hin ver­kos­ta löy­tä­mä­ni mai­nin­ta Pus­kiai­sen moot­to­ri­ties­tä löy­tyy tou­ko­kuul­ta 2003 osa­na Tam­pe­reen kau­pun­ki­seu­dun 2‑kehän kehit­tä­mis­sel­vi­tys­tä. Tavoit­tee­na on ollut tuol­loin tuo­da hel­po­tus­ta kas­va­van Pir­kan­maan ennus­tet­tui­hin lii­ken­ne­mää­riin sekä “tukea [Pirk­ka­lan] len­toa­se­man seu­dun yri­ty­sa­lu­een kehit­tä­mis­tä”. Hank­keen taus­tat ovat kui­ten­kin huo­mat­ta­vas­ti kau­em­pa­na, Aamu­leh­den jutun mukaan 1970-luvul­la.

Val­ta­tie 3 kul­kee Hel­sin­gis­tä Tam­pe­reen kaut­ta Vaa­saan, ja laka­nas­sa mai­nit­tu Pus­kiai­nen sijait­see Lem­pää­läs­sä Tam­pe­reen ete­lä­puo­lel­la, val­ta­tien var­rel­la. Hank­keen taus­tois­ta voi lukea myös Väy­lä­vi­ras­ton sivuil­ta.

Tam­mi­kuus­sa 2022 ELY-kes­kus jul­kis­ti YVA- eli Ympä­ris­tö­vai­ku­tus­ten arvioin­ti­se­los­tuk­sen Val­tien 3 paran­ta­mi­sek­si välil­lä Lem­pää­lä-Pirk­ka­la. YVA on 299 sivua pit­kä perus­teel­li­nen pumas­ka, ja sii­nä arvioi­daan kol­mea eri vaih­toeh­toa tiehankkeelle:

• Vaih­toeh­to 0+ sisäl­tää nykyi­sen val­ta­tie 3:n paran­ta­mis­toi­men­pi­tei­tä, kuten lisä­kais­to­ja. Täs­sä vaih­toeh­dos­sa ei raken­net­tai­si uusia moottoriteitä.
• Vaih­toeh­to 1 sisäl­tää laka­nas­sa­kin mai­ni­tun moot­to­rien “oikai­sun” Lem­pää­läs­tä met­sän läpi Pirk­ka­laan, sekä lisäk­si uuden 2‑kehätien Tam­pe­reen ete­lä­puo­lel­le samais­ta met­sää läpäisemään.
• Vaih­toeh­to 2 sisäl­tää ainoas­taan val­ta­tien paran­ta­mi­sen ja 2‑kehän mut­ta ei Pus­kiais­ten “oikai­sua”.

YVA pää­tyi suo­sit­te­le­maan vaih­toeh­toa 1. Sen kyl­lä tode­taan aiheut­ta­van “mer­kit­tä­vää hait­taa vir­kis­tyk­sel­le”, mut­ta se on YVAn mukaan ainoa tapa saa­da “maan­käyt­tö kehit­ty­mään suun­ni­tel­lus­ti”. Toi­sin sanoen: kos­ka vuo­si­kym­me­niä sit­ten on teh­ty sur­kea suun­ni­tel­ma pitää sii­nä pysyä vaik­ka kaik­ki vih­reä pitäi­si vetää asfaltille.

Aamu­leh­des­sä 4.3.2022 jul­kais­tu kuva vaikutuksista.

Ote YVAn esit­te­ly­ti­lai­suu­den yhteenvedosta:

• Vaih­toeh­to 1 aiheut­taa mer­kit­tä­viä hait­to­ja vir­kis­ty­sar­voil­le raken­ta­mat­to­mal­la alu­eel­la ja muut­taa alu­een omaispiirteitä.
• Vaih­toeh­to 1 toteut­taa saa­vu­tet­ta­vuu­den, lii­ken­teen suju­vuu­den ja lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den kan­nal­ta sel­väs­ti par­haan lop­pu­tu­lok­sen. Paran­nuk­set vai­kut­ta­vat suu­ren ihmis­jou­kon elä­mään myönteisesti.

“Mer­kit­tä­vä hait­ta vir­kis­ty­sar­voil­le”, “muut­taa alu­een omi­nais­piir­tei­tä” ja “moot­to­ri­tien oikai­su” ovat san­gen lie­viä ilmai­su­ja. Uudel­le maan­käy­töl­le on varat­tu 970 heh­taa­ria eli jyrän alle jäi­si lähes 1400 jal­ka­pal­lo­ken­tän kokoi­nen alue lähi­met­sää ja Kurik­ka­kal­lion upea alue murs­kat­tai­siin. Kurik­ka­kal­lio on osa Taa­po­rin­vuo­ren luon­to­hel­meä, joka on yksi Suo­men luon­non­suo­je­lu­lii­ton sadas­ta luon­to­hel­mes­tä.

Jos hiih­to­la­tu ja kun­to­ra­ta vie­lä sekaan mah­tui­si­vat, pitäi­si niil­le raken­taa usei­ta yli- tai ali­kul­ku­ja. Lep­poi­saa on luon­nos­sa liik­kua kun muu­ta­man kilo­met­rin välein pää­see ihai­le­maan moot­to­ri­tie­tä. Jos sam­ma­koil­le jäi­si elin­ti­laa, jou­tui­si nii­tä jat­kos­sa ihmet­te­le­mään jat­ku­vaa auto­jen ren­kai­den jyri­nää kuun­nel­len. Tus­kin­pa siel­tä met­sän tai suo­pur­sun tuok­sua­kaan enää erottaisi.

Pirk­ka­las­ta Lem­pää­län suun­taan kul­ke­vaan pol­ku- ja latu­ver­kos­toon kul­je­taan tämän kapean moot­to­ri­tien ylit­tä­vän sil­lan kaut­ta. Saman­lais­ta mai­se­maa on tar­jos­sa joka puo­lel­la jos oikai­su toteutuu.

Mie­len­kiin­toi­nen yksi­tyis­koh­ta löy­tyy myös aiem­min mai­nit­se­mas­ta­ni vuo­den 2003 rat­kai­sueh­do­tuk­ses­ta. Siel­lä “kes­kei­set vai­ku­tuk­set” lis­tas­sa on lis­tat­tu 11 koh­taa, jois­ta ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­set on kui­tat­tu seuraavasti:

“Ehdo­te­tut toi­men­pi­teet ovat ympä­ris­tön kan­nal­ta hyväk­syt­tä­viä, sil­lä ne eivät aiheu­ta mer­kit­tä­viä hai­tal­li­sia vaikutuksia.”

Lähes 20 vuot­ta myö­hem­min samo­jen toi­men­pi­tei­den onkin todet­tu aiheut­ta­van mer­kit­tä­vää hait­taa vir­kis­ty­sar­voil­le! Met­sä tus­kin on täs­sä ajas­sa mer­kit­tä­väs­ti muut­tu­nut, joten löy­tyy­kö ero muut­tu­neis­ta asen­teis­ta? Ja jos luon­non arvos­tus toi­vot­ta­vas­ti jat­kos­sa­kin kas­vaa, kuin­ka pal­jon esi­mer­kik­si vuon­na 2040 tätä tuhoa tul­tai­siin katu­maan? Tai 2060?

Arvaat­ko muu­ten kuin­ka pal­jon tämä “oikai­su” mat­ka-aikaa lyhen­täi­si? Nel­jä minuut­tia, ruuh­ka-aika­na vajaa kahdeksan.

Lii­ken­ne­tur­val­li­suu­teen vetoa­mi­nen tun­tuu myös has­sul­ta. Esi­mer­kik­si Pirk­ka­las­sa ei ole tie­lii­ken­tees­sä aina­kaan vii­mei­seen vii­teen vuo­teen tapah­tu­nut yhtään kuo­le­maan joh­ta­nut­ta onnettomuutta.

“Suu­ren ihmis­jou­kon elä­mään myön­tei­sem­pi vai­ku­tus” = suju­vam­pi tie­lii­ken­ne? Mik­si yhteen­ve­dos­sa ei mai­ni­ta hait­ta­na dra­maat­tis­ta hei­ken­nys­tä suu­ren ihmis­jou­kon elämään?

Tie­tääk­se­ni täs­sä yhtey­des­sä ei ole teh­ty arvioi­ta kan­san­ter­vey­del­li­sis­tä vai­ku­tuk­sis­ta. Esi­mer­kik­si oma vuo­tui­nen hiih­to­suo­rit­tee­ni romah­tai­si (ja vas­taa­vas­ti pääs­töt kas­vai­si­vat) jos jou­tui­sin aina ladul­le läh­te­mään autolla.

Kuva: Veik­ko Hahmo

KUN ON ALKUUN PÄÄSTY NIIN ANTAA MENNÄ VAAN

Tuho ei lop­pui­si tie­ten­kään uusiin moot­to­ri­tei­hin. Maa­kun­ta­kaa­vas­sa on muka­na Tam­pe­reen jär­jes­te­ly­ra­ta­pi­han siir­tä­mi­nen samaan met­sään. Kun­nat himoa­vat tei­den vie­res­sä ole­via aluei­ta yri­tys­ton­teik­si. Esi­mer­kik­si Pirk­ka­la on Suo­men pie­nim­piä kun­tia ja kun­nan talous on vah­vas­ti nojan­nut yri­tys­tont­tien myyn­tiin, mut­ta nykyi­set ton­tit ovat lopus­sa. Ja kun luon­to on ehdit­ty rais­ka­ta niin kol­me vuot­ta sit­ten hylät­ty Pirk­ka­lan val­ta­va laa­jen­nus­suun­ni­tel­ma tähän samai­seen met­sään oli­si help­po nos­taa uudel­leen fra­mil­le. Myös Lem­pää­lä odot­taa innol­la että har­ves­te­rit saa­daan vauhtiin.

Koro­na­pan­de­mia on muut­ta­nut työn luon­net­ta pysy­väs­ti ja tek­no­lo­gian kehi­tys­vauh­ti kiih­tyy jat­ku­vas­ti. Itsea­ja­vat autot ja rekat ovat pian todel­li­suut­ta ja tule­vat mul­lis­ta­maan lii­ken­teen turvallisuuden.

Eri­tyi­sen huo­nos­ti täl­lai­nen beto­nin­har­maa siir­ty­mä sopii hal­li­tus­oh­jel­maan. Lisäk­si yli­pään­sä autoi­lus­ta pyri­tään teke­mään jat­ku­vas­ti vähem­män hou­kut­te­le­vaa, kuten jokai­nen auton omis­ta­ja on huo­man­nut. Lii­ken­neyh­teyk­sien paran­ta­mi­nen tup­paa osal­taan lisää­mään autoilua.

Suun­ni­tel­mia vas­ten tun­tuu myös irvok­kaal­ta lukea Pir­kan­maan lumos­ta (luon­non moni­muo­toi­suus­oh­jel­ma 2022–2030) tai Lem­pää­län kes­tä­vän kehi­tyk­sen sitou­muk­ses­ta.

Pirk­ka­lan ympä­ris­töyh­dis­tys ry (PYY) on teh­nyt ansio­kas­ta työ­tä han­ket­ta vas­taan, ja hei­dän luo­man­sa verk­koadres­sin on alle­kir­joit­ta­nut tämän kir­joi­tus­het­kel­lä noin 6000 ihmistä.

Kuva: Veik­ko Hahmo

RAHA RATKAISEE

Talou­del­li­ses­ta vink­ke­lis­tä kat­soen siis Pirk­ka­lan ja Lem­pää­län kun­nat oli­si­vat suu­rim­pia voit­ta­jia, jos “oikai­su” toteu­te­taan. Jos asi­aa kui­ten­kin kat­so­taan Suo­men tai edes Pir­kan­maan vink­ke­lis­tä, lähi­luon­non tuhoa­mi­nen tun­tuu täy­sin tar­peet­to­mal­ta. Esi­mer­kik­si molem­pien kun­tien naa­pu­ri­kun­nas­sa Tam­pe­reel­la on run­saas­ti vapai­ta yri­tys­tont­te­ja, ja pal­jon lää­niä teh­dä nii­tä tar­vit­taes­sa lisää ilman hullujusseja.

Aamu­leh­ti kysyi kesä­kuus­sa 2021 Pirk­ka­lan por­mes­ta­rieh­dok­kai­den näke­mys­tä “oikai­sus­ta”. Por­mes­ta­ri­na tuol­loin toi­mi­nut ja jat­ko­kau­del­le valit­tu Mar­ko Jar­va kommentoi:

“Pus­kiais­ten oikai­su ei ole kun­nan pää­tet­tä­vis­sä ole­va asia, kos­ka kysy­myk­ses­sä on val­tion han­ke. Jos oikai­su toteu­te­taan, toi­vo­tan sen ter­ve­tul­leek­si, kos­ka väy­län var­teen saam­me paran­net­tua mer­kit­tä­väs­ti elin­kei­noe­lä­män mahdollisuuksia.”

Jos “oikai­su” tapah­tuu, en voi Pirk­ka­laa enää koti­kun­nak­si suo­si­tel­la. “Oikai­su” tuhoai­si koko Pirk­ka­lan taa­ja­man vir­kis­tys­met­sän ikui­ses­ti, ja kun­ta voi alkaa suun­ni­tel­la uut­ta brän­diä jota ei kan­na­ta luon­non varaan raken­taa. Slo­ga­nik­si sopi­si esi­mer­kik­si “asfalt­ti­hel­vet­ti”.

Haluat­ko läh­teä hiih­tä­mään, laa­vul­le tai muu­ten luon­non­rau­haan? Kaik­ki vir­kis­tys­pal­ve­lut oli­si jat­kos­sa haet­ta­va naa­pu­ri­kun­nis­ta auto­mat­kan pääs­tä. Samal­la Pirk­ka­la voi­si unoh­taa kär­ki­si­jan Suo­men onnel­li­sin kun­ta ‑kyse­lys­sä.

Hel­mi­kuus­sa 2022 Pirk­ka­lan kun­nan­hal­li­tus ääne­si kui­ten­kin yllät­täen nykyis­ten tei­den paran­ta­mi­sen puo­les­ta. Por­mes­ta­ri Jar­van ehdo­tus siis hylät­tiin.

14.9.2022 Pir­kan­maan ely-kes­kus päät­ti, että vaih­toeh­to 1 eli sur­kein vaih­toeh­to valit­tiin jat­ko­suun­nit­te­lun poh­jak­si. Jutun mukaan tosin “Käy­tän­nös­sä Pus­kiai­sis­sa tus­kin pääs­tään iske­mään kuok­kaa maa­han ennen 2030-lukua, vaik­ka asiat ete­ni­si­vät riva­kas­ti­kin.” Kuin­ka­han pal­jon nykyi­sel­lä vel­kaan­tu­mis­tah­dil­la Suo­mes­sa on halu­ja bud­je­toi­da uusia tie­hank­kei­ta vuon­na 2030?

Tais­te­lu jatkuu.

“Luon­non moni­muo­toi­suut­ta on suo­jel­ta­va, jot­ta elä­män edel­ly­tyk­set maa­pal­lol­la säi­ly­vät. Par­hail­laan luon­non moni­muo­toi­suus köyh­tyy ennen­nä­ke­mät­tö­män nopeas­ti.”  - ELY-kes­kuk­sen Pir­kan­maan lumo ‑ohjel­ma.