Ohjelmistokehittäjien rekrytointi: tekninen haastattelu

Vähin­tään ker­ran kvar­taa­lis­sa käyn­nis­tyy jos­sain kana­vas­sa kes­kus­te­lu tek­ni­sis­tä haas­tat­te­luis­ta. Osa kes­kus­te­li­jois­ta on jopa sitä miel­tä, ettei tek­nis­tä haas­tat­te­lua — siis osoi­tus­ta sii­tä että työn­ha­ki­ja osaa ohjel­moi­da — tar­vi­ta lain­kaan. Voit­ko kuvi­tel­la sin­fo­niaor­kes­te­rin, joka palk­kai­si hui­lis­tin ilman koe­soit­toa? Mik­si sit­ten jot­kut yri­tyk­set eivät jär­jes­tä tek­nis­tä tes­tiä ohjelmistokehittäjille?

Toki tek­ni­sen haas­tat­te­lun­kin voi teh­dä hyvin tai huo­nos­ti. Tosin enpä ole kos­kaan kuul­lut että kukaan Suo­mes­sa oli­si jou­tu­nut lii­tu­tau­lul­le toteut­ta­maan puna­mus­tan puun tasapainotusta.

Rek­ry­toin­nin tär­kein teh­tä­vä on ris­kien poistaminen

Rek­ry­toin­nin tavoi­te on toki uuden, sopi­van työn­te­ki­jän löy­tä­mi­nen. Työ­ha­ke­mus­ten, haas­tat­te­lu­jen, koti­teh­tä­vien jne. tar­koi­tus on kui­ten­kin pois­taa mah­dol­li­sim­man pal­jon rek­ry­toin­tiin liit­ty­viä ris­ke­jä. Vaik­ka yri­tys on pro­ses­sin­sa pää­osin miet­ti­nyt omas­ta vink­ke­lis­tään, hyö­tyy myös työn­te­ki­jä syväl­li­ses­tä rek­ry­toin­ti­ko­ke­muk­ses­ta. Mitä useam­man hen­ki­lön kan­di­daat­ti tapaa, mitä parem­min hän pää­see yri­tyk­seen tutus­tu­maan ja ymmär­tää hake­man­sa pai­kan odo­tus­ta­son, sitä vähem­män tun­te­mat­to­mia seik­ko­ja — siis ris­ke­jä — työ­pai­kan vaih­toon liittyy.

Tek­ni­sen haas­tat­te­lun pitää olla erit­täin mer­kit­tä­vä osa rek­ry­toin­ti­pro­ses­sia. Itse jopa sel­vit­täi­sin mah­dol­li­sim­man aikai­ses­sa vai­hees­sa, ovat­ko kaik­ki yri­tyk­sen työn­te­ki­jät käy­neet tek­ni­ses­sä haas­tat­te­lus­sa — ja jät­täi­sin hake­mat­ta jos näin ei ole.

On pal­jon tär­keäm­pää saa­da kar­sit­tua mah­dol­li­sim­man moni heik­ko haki­ja kuin saa­da pal­kat­tua jokai­nen hyvä. Yli­pään­sä ei hait­taa, jos osa päte­vis­tä haki­jois­ta jos­tain syys­tä ei läpäi­se rek­ry­seu­laa. Vaik­ka täl­löin yri­tyk­sen pro­ses­seis­sa onkin vii­lat­ta­vaa, ei palk­kaa­mat­ta jät­tä­mi­ses­tä suo­ra­nai­ses­ti aiheu­du mitään ris­kiä — jos yri­tys kui­ten­kin löy­tää sopi­via teki­jöi­tä. Suu­ri ongel­ma on jos epä­so­pi­va hen­ki­lö tulee palkattua.

Alla ylei­sim­piä argu­ment­te­ja, joi­ta olen kuul­lut vas­tus­ta­maan tek­nis­ten haas­tat­te­lui­den järjestämistä:

Jos on 15 vuot­ta ohjel­mis­to­ke­hit­tä­jän työ­ko­ke­mus­ta niin tot­ta kai on hyvä sii­nä mitä tekee

Tämä on erit­täin ylei­nen ja ymmär­ret­tä­vä har­ha­luu­lo. Vaik­ka har­va sitä uskal­taa ääneen sanoa, on maa­il­ma täyn­nä ohjel­mis­to­ke­hit­tä­jä­nä työs­ken­te­le­viä jot­ka eivät juu­ri osaa ohjelmoida.

Miten tämä on mah­dol­lis­ta? Sur­kea hui­lis­ti­han hei­lah­tai­si välit­tö­mäs­ti kortistoon.

Hui­lis­tin ja koo­daa­jan välil­lä on se mer­kit­tä­vä ero, että vaik­ka hui­lis­ti on osa suur­ta tii­miä (sin­fo­niaor­kes­te­ria), on hän kui­ten­kin soo­loar­tis­ti. Soit­to­tai­dot­to­muus pal­jas­tui­si välit­tö­mäs­ti ylei­söl­le. Koo­daa­ja taas on lähes aina osa pie­nem­pää tii­miä, mut­ta yksit­täi­sen koo­daa­jan “rii­ta­soin­nut” eivät vält­tä­mät­tä isom­mas­sa orga­ni­saa­tios­sa kan­tau­du edes oman tii­min ulkopuolelle.

Lisäk­si pitää muis­taa, että mei­dän kaik­kien arvos­te­lu­ky­kyä vää­ris­tä­vät eri­lai­set vinou­mat. Ekstro­vert­ti seu­ra­hen­ki­lö joka puhuu suja­vas­ti mona­deis­ta ja jol­la CV:ssä 20 vuot­ta kel­lun­taa hie­nois­sa roo­leis­sa saa hel­pos­ti luo­tua itses­tään osaa­van vai­ku­tel­man, vaik­ka todel­li­suus oli­si­kin muuta.

Älä luo­ta edes sii­hen, että työn­te­ki­jä on todis­tet­ta­vas­ti toteut­ta­nut yksin laa­jan­kin jär­jes­tel­män. Olen näh­nyt aivan usko­mat­to­mia val­ta­via spa­get­ti­koo­di­vi­ri­tyk­siä ja ihme­tel­lyt, miten ne yli­pään­sä on saa­tu toimimaan.

Mik­si ei hyö­dyn­ne­tä koeaikaa?

Teh­dään työ­so­pi­mus, odo­te­taan uuden työn­te­ki­jän irti­sa­no­mi­sai­ka, anne­taan hänel­le työ­vä­li­neet, työ­pis­te ja fir­man lip­pa­lak­ki — sit­ten ensim­mäi­se­nä päi­vä­nä huo­ma­taan että kysees­sä­hän on täy­sin toi­vo­ton tapaus ja pure­taan heti työsopimus?

Yri­tyk­sel­le koi­tu­vien kulu­jen ja vai­van lisäk­si täl­lai­nen menet­te­ly tuo Suo­meen yhden työt­tö­män lisää — pahim­mas­sa tapauk­ses­sa työt­tö­män jon­ka amma­til­li­nen itse­tun­to on murs­kat­tu. Lisäk­si sana kii­rii nopeas­ti ja pian yri­tyk­sel­lä ei ole lain­kaan työnhakijoita.

Koe­ai­ka­pur­ku ker­too aina rek­ry­toin­ti­pro­ses­sin epä­on­nis­tu­mi­ses­ta. Kun pur­kua yli­pään­sä jou­du­taan käyt­tä­mään (tai jos työn­te­ki­jä itse tekee purun), pitää aina teh­dä välit­tö­mäs­ti itse­reflek­tio — mik­si täl­lai­nen kata­stro­fi pää­si syn­ty­mään ja miten se tule­vai­suu­des­sa vältetään?

Työn­ha­ki­ja on pulas­sa kun jou­tuu teke­mään vie­raal­la koneel­la / kie­lel­lä / käyt­tö­jär­jes­tel­mäl­lä / näp­päi­mis­töl­lä / kahvilla

Pyy­dä työn­ha­ki­jaa otta­maan mukaan oma läppäri.

Tek­ni­ses­tä tes­tis­tä ei tule mitään kun haki­ja jän­nit­tää niin paljon

Myös koke­ma­ton­ta haas­tat­te­li­jaa var­mas­ti jän­nit­tää. Jän­nit­tä­mi­nen on inhi­mil­lis­tä, ja haas­tat­te­li­jan on help­po sitä vähen­tää ole­mal­la ystä­väl­li­nen ja luo­mal­la pai­nee­ton ympä­ris­tö. Pai­neen­sie­to­ky­kyä­hän ei useim­mi­ten ole tar­koi­tus mitata.

Toi­saal­ta, jos vaik­ka­pa 10 % haki­jois­ta menee totaa­li­ses­ti jää­hän haas­tat­te­lus­sa vaik­ka mitä teki­si, ei mah­da mitään. Aiem­min mai­nit­sin että rek­ry­toin­ti­pro­ses­sin teh­tä­vä on pois­taa ris­ke­jä, ja täl­löin haas­tat­te­lu­ti­lan­ne toi esiin yhden mah­dol­li­ses­ti myö­hem­min­kin esiin tule­van riskitekijän.

Eikö kan­na­ta vain teet­tää koti­teh­tä­vä ja kes­kus­tel­la siitä?

Haas­tat­te­li­jan teh­tä­vä on hank­kia mah­dol­li­sim­man pal­jon tie­toa työn­ha­ki­jas­ta. Har­va asia antaa enem­män tie­toa kuin yhtei­nen ohjel­moin­ti­het­ki. Ei orkes­te­ri­kaan tee valin­taa pel­käs­tään koto­na teh­dyn nau­hoi­tuk­sen poh­jal­ta. Kun seu­raat moni­to­rin tai etäyh­tey­den yli “suo­raa lähe­tys­tä” koo­din käpis­te­lys­tä saat usein jo ensim­mäi­sen minuu­tin aika­na hyvän käsi­tyk­sen kan­di­daa­tin ohjelmointitaidoista.

Git­Hu­bis­sa on vai­kut­ta­va koodinäyte

Kan­nat­taa olla ter­veen kyy­ni­nen — jos­kus on pal­jas­tu­nut että repon sisäl­tö on kopioi­tu muu­al­ta tai koo­daus on esi­mer­kik­si teh­ty jol­la­kin kurs­sil­la ja työn­ha­ki­jan osuus ollut mini­maa­li­nen. Val­mis pal­ve­lu on kui­ten­kin mai­nio kes­kus­te­lu­nai­he osak­si haas­tat­te­lua; kan­nat­taa kysyä esi­mer­kik­si miten koo­dia voi­si parantaa.

Mitä jos joku ei hae kos­ka ei halua osal­lis­tua koodaustestiin?

Aiem­min perus­te­lin että tes­ti on myös työn­ha­ki­jan etu. Ei kan­na­ta pahoit­taa miel­tään sel­lai­sen työn­ha­ki­jan menet­tä­mi­ses­tä joka ei uuden työ­pai­kan vuok­si vai­vau­du parin tun­nin jutteluun.

Yli­pään­sä har­vat asian­tun­ti­jat halua­vat pääs­tä elä­mäs­sään mah­dol­li­sim­man hel­pol­la. Muu­ten­han kukaan ei meni­si opis­ke­le­maan yli­opis­toon. Haas­ta­va tek­ni­nen koe toi­mii myös posi­tii­vi­se­na mark­ki­noin­ti­na — huip­puo­saa­jat tie­tä­vät että pää­se­vät ympä­ris­töön jos­sa kol­le­gat­kin ovat osaavia.

Työntekijä/kaveri/isä/asiakas/kissa suo­sit­te­li kaveriaan

Ei min­kään­lais­ta nepo­tis­mia! Kai­kil­le sama prosessi.

 

Väl­tä kikkailua

Miten tek­ni­nen haas­tat­te­lu sit­ten kan­nat­taa jär­jes­tää? Jokai­sen yri­tyk­sen tulee hakea itsel­leen par­hai­ten sopi­vaa tapaa, mut­ta hyvä läh­tö­koh­ta on käyt­tää kah­ta teh­tä­vää: alkuun läm­mit­te­ly ja sen perään hie­man haas­ta­vam­pi. Unoh­da kik­kai­lut, ihmeel­li­set algo­rit­mit, type­rät knop­pi­ky­sy­myk­set, val­ko­tau­lu­koo­daus. Saat pää­tök­sen­teon tuek­si par­hai­ten tie­toa suo­ra­vii­vai­sel­la ja käy­tän­nön­lä­hei­sel­lä tehtävällä.

Anna työn­ha­ki­jan rat­kais­ta teh­tä­vä niin kuin hän nor­maa­lis­ti­kin teki­si — haku­ko­neen, Stac­ko­verflown jne. hyö­dyn­tä­mi­nen luon­nol­li­ses­ti on sal­lit­tua ja suo­ta­vaa­kin. Vaik­ka itse muis­tai­sit jokai­sen JavaSc­ript-meto­din tar­kan syn­tak­sin ja paluu­ar­vot tai Vue-kom­po­nen­tin boi­lerpla­te-koo­din, älä edel­ly­tä sitä muilta.

Kan­nus­ta kan­di­daat­tia kes­kus­te­le­maan rat­kai­sua työs­täes­sään, mut­ta sal­li myös hil­jai­nen, kes­kit­ty­vä työskentelytapa.

Kos­su­Vis­sy-tes­ti

Fizz­Buzz on suo­sit­tu läm­mit­te­ly­tes­ti tek­ni­ses­sä haas­tat­te­lus­sa. Suo­mek­si sitä voi­si kut­sua vaik­ka­pa nimel­lä KossuVissy:

• Kir­joi­ta ohjel­ma, joka tulos­taa luvut 1–100. Tulos­ta kol­mel­la jaol­lis­ten koh­dal­la luvun sijas­ta sana “Kos­su” ja vii­del­lä jaol­lis­ten “Vis­sy”. Jos luku on jaol­li­nen kol­mel­la ja vii­del­lä, tulos­ta KossuVissy.

Tämä siis vas­taa samaa kuin pyy­tää hui­lis­tia soit­ta­maan Ukko Nooan. Ja arvaa mitä? Usko­mat­to­man monet itse­ään koke­neik­si ohjel­moi­jik­si kut­su­vat kom­pas­te­le­vat tämän supert­ri­vi­aa­lin teh­tä­vän kans­sa. Jos et usko minua, usko Jeff Atwoo­dia.

Fizz­Buzz alkaa olla aika tun­net­tu ja kulu­nut tes­ti, joten kan­nat­taa läm­mit­te­lyyn käyt­tää jotain vas­taa­vaa, help­poa teh­tä­vää. Tulet yllät­ty­mään miten monet sii­hen­kin kom­pas­tu­vat, eikä kyse ole jän­nit­tä­mi­ses­tä. Vii­meis­tään nämä tapauk­set saa­vat sinut vakuut­tu­maan tek­ni­sen haas­tat­te­lun hyödyllisyydestä.

Haluat­ko saa­da lisää ideoi­ta rekrytointiisi?

Eni­ten omaan ajat­te­luu­ni asian­tun­ti­joi­den rek­ry­toin­nis­ta on vai­kut­ta­nut Joel Spols­kyn lois­ta­va kir­joi­tus. Joel on myös kir­joit­ta­nut aihees­ta laa­jem­man, mai­nion kir­jan. Suo­sit­te­len läm­pi­mäs­ti tutustumaan!