Valitse sivu

Täl­lä ker­taa esit­te­lys­sä on jo vuon­na 1994 jul­kais­tu kir­ja Skunk Works, jos­ta itse sain vihiä vas­ta vähän aikaa sit­ten. Onnek­si sain!

Skunk Works on eten­kin len­tä­vis­tä här­ve­leis­tä tun­ne­tun Lock­hee­din — nykyi­nen Lock­heed Mar­tin — eri­koi­syk­sik­kö, joka on vas­tan­nut usei­den tun­net­tu­jen len­to­ko­nei­den suun­nit­te­lus­ta. Tun­ne­tuim­pia tuot­tei­ta ovat tie­dus­te­lu­len­to­ko­neet U‑2 ja SR-71 Black­bird sekä maa­il­man ensim­mäi­nen häi­ve­tek­no­lo­gi­aa (stealth) hyö­dyn­tä­nyt F‑117 ryn­näk­kö­ko­ne.

Skunk Works on pakol­lis­ta luet­ta­vaa jokai­sel­le insi­nöö­ril­le. Kir­ja antaa ainut­laa­tui­sen kuvan sii­tä, mil­lais­ta on kehit­tää maa­il­man kehit­ty­nein­tä tek­no­lo­gi­aa.

Vaik­ka sota­tek­no­lo­gia ei sinän­sä kiin­nos­tai­si, on kieh­to­vaa lukea mil­lai­sia haas­tei­ta täy­sin vie­raas­ta mate­ri­aa­lis­ta (titaa­ni) val­mis­tet­ta­vaa konet­ta (SR-71) suun­ni­tel­taes­sa koh­dat­tiin. Ja mil­lai­sen pai­neen alla suun­nit­te­li­jat työs­ken­te­le­vät, kun pie­ni­kin vir­he voi aiheut­taa kuo­le­mia — ja vir­heil­tä ei Skunk Work­sis­sa­kaan väl­ty­tä.

Kir­ja sisäl­tää run­saas­ti mie­leen­pai­nu­via tari­noi­ta. F‑117-häi­ve­ko­net­ta tes­tat­tiin öisin, jot­ta Neu­vos­to­lii­ton vakoi­lusa­tel­lii­tit eivät sitä pys­ty­neet kuvaa­maan. Erään tes­ti­len­non jäl­keen len­to­ko­ne­han­gaa­rin ovet oli­vat jää­neet epä­huo­mios­sa raol­leen. Aamul­la koneen ympä­ril­lä oli läjä­päin sii­hen tör­män­nei­tä lepa­koi­ta — nii­den­kään tut­kat eivät konet­ta havain­neet.

Häi­ve­ko­neen näky­vyyt­tä tut­kas­sa mitat­tiin lait­ta­mal­la koneen pie­nois­mal­li pyl­vään nok­kaan. Mit­taus­ta ei kui­ten­kaan saa­tu näin suo­ri­tet­tua, kos­ka tulok­sis­sa oli pelk­kä pyl­väs — len­to­ko­ne näkyi tut­kas­sa yhtä hei­kos­ti kuin pari kär­päs­tä. Niin­pä Lock­heed jou­tui käyt­tä­mään vie­lä puo­li mil­joo­naa dol­la­ria häi­ve­pyl­vään suun­nit­te­luun.

Skunk Work­sin perus­ta­ja Cla­rence “Kel­ly” John­son oli hyvin väri­käs ja voi­ma­kas­tah­toi­nen per­soo­na, joka aiheut­ti har­mai­ta hiuk­sia kol­le­goil­le ja viran­omai­sil­le. John­son myös viha­si byro­kra­ti­aa ja jou­tui täs­tä joh­tuen usein tör­mäys­kurs­sil­le ilma­voi­mien ja NASAn kans­sa. Kir­jas­sa onkin usei­ta Ste­ve Job­sin mie­leen tuo­via ker­to­muk­sia Kel­lyn pimah­duk­sis­ta.

Skunk Works ker­too myös kyl­mäs­tä sodas­ta ja sii­tä miten lähel­lä ydin­so­ta usei­ta ker­to­ja on ollut. Jän­nit­tei­tä lisä­si osal­taan U‑2 pilot­ti Francis Gary Powers, joka ammut­tiin alas 1960 Neu­vos­to­lii­ton ilma­ti­las­sa. Myös Spiel­ber­gin hie­no elo­ku­va Vakoo­jien Sil­ta ker­too täs­tä tapauk­ses­ta ja sisäl­tää hui­man koh­tauk­sen jos­sa ohjus osuu konee­seen.

Vali­tet­ta­vas­ti Skunk Work­sia ei ole suo­men­net­tu eikä sitä näy­tä aina­kaan Pir­kan­maan kir­jas­tois­ta löy­ty­vän. Mut­ta jos englan­ti riit­tä­väs­ti tai­puu, kan­nat­taa kir­ja ehdot­to­mas­ti lait­taa tilauk­seen.

Share This