Aivosi vinouttavat rekrytoinnin

Daniel Kah­ne­man jul­kai­si vuon­na 2011 maa­il­man mie­len­kiin­toi­sim­man kir­jan Ajat­te­lu, nopeas­ti ja hitaas­ti (Thin­king, Fast and Slow). Kai­ken muun kieh­to­van ohel­la kir­ja ker­too kog­ni­tii­vi­sis­ta vinou­mis­ta, jot­ka tii­vis­te­tys­ti aja­vat ihmi­sen teke­mään epä­loo­gi­sel­ta näyt­tä­viä joh­to­pää­tök­siä. Vinou­mia on doku­men­toi­tu val­ta­vas­ti.

Mic­hael Lewi­sin kir­ja The Undoing Pro­ject puo­les­taan ker­too Kah­ne­ma­nin ja hänen kol­le­gan­sa Amos Trevs­kyn ystä­vyy­des­tä ja elä­män­työs­tä. Kir­jas­sa esi­mer­kik­si ker­ro­taan, miten vinou­mat ovat vai­kut­ta­neet NBA kori­pal­lo­jouk­kuei­den pelaajavalintoihin:

• Menes­ty­neen urhei­li­jan näköi­nen pelaa­ja sai suo­tui­sat arviot.
• Aasia­lai­sen näköi­siä ei pidet­ty urheilullisina.
• Jos pelaa­ja-arvioi­ja­na toi­mi nykyi­nen tai enti­nen pelaa­ja, antoi hän lii­kaa arvos­tus­ta pelaa­jil­le, joi­den peli­tyy­li muis­tut­ti arvioi­jan tyyliä.

Mai­nit­sen vie­lä kol­man­nen kir­jan ennen var­si­nai­seen asi­aan pää­se­mis­tä. Monet IT-alan yri­tyk­set ovat ammen­ta­neet rek­ry­toin­ti­käy­tän­tö­jään Joel Spols­kyn mai­nios­ta Smart and Get Things Done ‑opuk­ses­ta. Spols­ky esi­mer­kik­si suo­sit­te­lee, että työn­ha­ki­ja pää­see tapaa­maan usei­ta mah­dol­li­sia tule­via tii­mi­ka­ve­rei­taan, ja jokai­nen saa sanoa mie­li­pi­teen­sä palkkaamisesta.

Lewi­sin kir­jan luke­mi­seen asti olen pitä­nyt tätä mai­nio­na tapa­na, mut­ta nyt olen hie­man skep­ti­sem­pi. Arvioi­daan­pa hyvin varo­vai­ses­ti, että kog­ni­tii­vi­nen vinou­ma vai­kut­taa työn­ha­ki­jas­ta teh­tä­vään arvioon 50 % toden­nä­köi­syy­del­lä (todel­li­nen pro­sent­ti­lu­ku lie­nee vie­lä suu­rem­pi). Toi­sin sanoen, jos vain yksi hen­ki­lö teki­si arvioin­nin, tuli­si kes­ki­mää­rin joka toi­nen haki­ja arvioi­duk­si objek­tii­vi­ses­ti ja joka toi­sen arvioin­tiin vai­kut­tai­si­vat vinou­mat. Jos taas nel­jä hen­ki­löä arvioi työn­ha­ki­jan, on jo 94 % toden­nä­köi­syys että vinou­mat vää­ris­tä­vät tuo­mio­ta. Huh!

Min­kä­lai­sen teki­jät näi­tä vinou­mia sit­ten aiheut­ta­vat? Esi­mer­kik­si haki­jan nimi, ulko­nä­kö, kou­lu­tus, har­ras­tuk­set, oppi­lai­tos, pituus, pai­no, suku­puo­li, hius­ten väri, tatuoin­nit, lävis­tyk­set, puhe­tyy­li, koti­kau­pun­ki, armei­jan jouk­ko-osas­to tai sivii­li­pal­ve­lus voi­vat aiheut­taa vah­vis­tus­vi­nou­man; haas­tat­te­li­ja muo­dos­taa työn­ha­ki­jas­ta ennak­ko­kä­si­tyk­sen ja huo­maa­mat­taan pyr­kii vah­vis­ta­maan tätä käsi­tys­tä esi­mer­kik­si esit­tä­mil­lään kysy­myk­sil­lä. Myös haas­tat­te­li­jan lähes­ty­vä loma, sivii­lie­lä­män mur­heet, aika edel­li­ses­tä ruo­kai­lus­ta tai työn­ha­ki­jan kans­sa yhdis­tä­vät teki­jät vai­kut­ta­vat arviointikykyyn.

Eri­tyi­sen kenk­ku­ja vinou­mat ovat sii­tä, ettei edes nii­den tie­dos­ta­mi­nen anna suo­jaa. Alla ole­vat vii­vat näyt­tä­vät eri pitui­sil­ta vaik­ka oli­sit­kin peril­lä Mül­ler-Lye­rin illuusios­ta.

Myös työn­ha­ki­jan kan­nat­taa miet­tiä omia vinou­mi­aan. Ne vai­kut­ta­vat käsi­tyk­siin yri­tyk­ses­tä, työn­ha­ki­jas­ta itses­tä ja haastattelijasta.

Kir­joi­tuk­sen lopus­sa on ikä­vä tuot­taa pet­ty­mys. Vali­tet­ta­vas­ti en pys­ty anta­maan var­mo­ja neu­vo­ja miten kog­ni­tii­vis­ten vinou­mien vai­ku­tus rek­ry­toin­tiin voi­daan estää. Yksi tapa vinou­mien vähen­tä­mi­seen on kui­ten­kin miet­tiä etu­kä­teen kai­kil­le haki­joil­le esi­tet­tä­viä kysy­myk­siä, joi­den vas­tauk­sia voi­daan mah­dol­li­sim­man objek­tii­vi­ses­ti arvioi­da. Lewi­sin kir­jas­ta löy­dät lisäk­si esi­merk­ke­jä, miten ongel­maa on taklat­tu NBA:n lisäk­si Israe­lin armeijassa.