Daniel Kahneman julkaisi vuonna 2011 maailman mielenkiintoisimman kirjan Ajattelu, nopeasti ja hitaasti (Thinking, Fast and Slow). Kaiken muun kiehtovan ohella kirja kertoo kognitiivisista vinoumista, jotka tiivistetysti ajavat ihmisen tekemään epäloogiselta näyttäviä johtopäätöksiä. Vinoumia on dokumentoitu valtavasti.
Michael Lewisin kirja The Undoing Project puolestaan kertoo Kahnemanin ja hänen kollegansa Amos Trevskyn ystävyydestä ja elämäntyöstä. Kirjassa esimerkiksi kerrotaan, miten vinoumat ovat vaikuttaneet NBA koripallojoukkueiden pelaajavalintoihin:
- Menestyneen urheilijan näköinen pelaaja sai suotuisat arviot.
- Aasialaisen näköisiä ei pidetty urheilullisina.
- Jos pelaaja-arvioijana toimi nykyinen tai entinen pelaaja, antoi hän liikaa arvostusta pelaajille, joiden pelityyli muistutti arvioijan tyyliä.
Mainitsen vielä kolmannen kirjan ennen varsinaiseen asiaan pääsemistä. Monet IT-alan yritykset ovat ammentaneet rekrytointikäytäntöjään Joel Spolskyn mainiosta Smart and Get Things Done ‑opuksesta. Spolsky esimerkiksi suosittelee, että työnhakija pääsee tapaamaan useita mahdollisia tulevia tiimikavereitaan, ja jokainen saa sanoa mielipiteensä palkkaamisesta.
Lewisin kirjan lukemiseen asti olen pitänyt tätä mainiona tapana, mutta nyt olen hieman skeptisempi. Arvioidaanpa hyvin varovaisesti, että kognitiivinen vinouma vaikuttaa työnhakijasta tehtävään arvioon 50 % todennäköisyydellä (todellinen prosenttiluku lienee vielä suurempi). Toisin sanoen, jos vain yksi henkilö tekisi arvioinnin, tulisi keskimäärin joka toinen hakija arvioiduksi objektiivisesti ja joka toisen arviointiin vaikuttaisivat vinoumat. Jos taas neljä henkilöä arvioi työnhakijan, on jo 94 % todennäköisyys että vinoumat vääristävät tuomiota. Huh!
Minkälaisen tekijät näitä vinoumia sitten aiheuttavat? Esimerkiksi hakijan nimi, ulkonäkö, koulutus, harrastukset, oppilaitos, pituus, paino, sukupuoli, hiusten väri, tatuoinnit, lävistykset, puhetyyli, kotikaupunki, armeijan joukko-osasto tai siviilipalvelus voivat aiheuttaa vahvistusvinouman; haastattelija muodostaa työnhakijasta ennakkokäsityksen ja huomaamattaan pyrkii vahvistamaan tätä käsitystä esimerkiksi esittämillään kysymyksillä. Myös haastattelijan lähestyvä loma, siviilielämän murheet, aika edellisestä ruokailusta tai työnhakijan kanssa yhdistävät tekijät vaikuttavat arviointikykyyn.
Erityisen kenkkuja vinoumat ovat siitä, ettei edes niiden tiedostaminen anna suojaa. Alla olevat viivat näyttävät eri pituisilta vaikka olisitkin perillä Müller-Lyerin illuusiosta.
Myös työnhakijan kannattaa miettiä omia vinoumiaan. Ne vaikuttavat käsityksiin yrityksestä, työnhakijasta itsestä ja haastattelijasta.
Kirjoituksen lopussa on ikävä tuottaa pettymys. Valitettavasti en pysty antamaan varmoja neuvoja miten kognitiivisten vinoumien vaikutus rekrytointiin voidaan estää. Yksi tapa vinoumien vähentämiseen on kuitenkin miettiä etukäteen kaikille hakijoille esitettäviä kysymyksiä, joiden vastauksia voidaan mahdollisimman objektiivisesti arvioida. Lewisin kirjasta löydät lisäksi esimerkkejä, miten ongelmaa on taklattu NBA:n lisäksi Israelin armeijassa.